Suomessa sattuu vuosittain noin 37 000 vesivahinkoa. Se tarkoittaa yli sata vahinkoa päivässä.
Vesivuotojen aiheuttamista vahingoista maksetaan eniten korvauksia suhteessa muihin kotivakuutuksesta korvattaviin vahinkoihin. Huonoimmassa tapauksessa vuotovahinko voi olla jopa yli 50 000 euron suuruinen. Yhteensä rahalla mitattuna vuotovahinkoja korvataan vuosittain noin 165 miljoonalla eurolla. (1)
Finanssialan teettämän vuotovahinkoselvityksen mukaan vuotovahingot aiheutuvat yleisimmin viemäreistä. Kaikista vahingoista 21% johtui viemäristä, joka tekee lukumäärällisesti noin 8 000 viemäreistä johtuvaa vesivahinkoa vuodessa. Yleisimmät viemärin aiheuttamat vuotovahingot johtuvat viemärin tukkeutumisesta, sekä liitosten ja tiivisteiden rakennusvirheistä. (1)
Viemärin tukkeutumisesta johtuvien vuotovahinkojen määrä on noussut tasaisesti joka vuosi. Tähän voivat olla syynä vesikalusteiden kuten astianpesu-, pyykinpesukone ja wc-istuimen käyttämä vähäisempi vesimäärä, jolloin viemäriin kertyy enemmän tavaraa. Tällöin viemäriin kertyvä tavara ei riittävän vesimäärän johdosta poistu putkistosta vaan alkaa kertymään putkiston seiniin.
Vesivahingot ovat kodin asukkaan kannalta välillä ongelmallisia, sillä vakuutusyhtiöt eivät aina korvaa syntyneitä vahinkoja, jolloin niiden ennaltaehkäisy on erityisen tärkeää. Etenkin hitaasti syntyvien vahinkojen korvaaminen kotivakuutuksesta voi olla epävarmaa. Vakuutusyhtiöllä on käytössä myös erilaiset ikävähennykset, jotka pienentävät korvauksen määrää ja tällöin osa vahingosta jää kiinteistön omistajan maksettavaksi.
Viemäreistä johtuvien vesivahinkojen ennaltaehkäiseminen on kuitenkin täysin mahdollista. Viemäriputkiston kunto ja sinne kertyneen jätteen määrä kannattaa selvittää viemärikuvauksen avulla. Hajulukkojen ja astianpesukoneen poistoletkun pitävyyttä kannattaa tarkastella säännöllisesti esimerkiksi paperin ja valon avulla. Esimerkiksi hajulukon liitoksesta pursunnut lika kertoo, että putki on joskus vuotanut.
Lähteet: